DIY: vaahtoava misellivesi

Misellivesi on ollut minulla käytössä jo useamman vuoden meikinpoistossa. En kuitenkaan ollut koskaan tullut miettineeksi, että sitä voisi vaahdottaa, jotta siitä saisi vieläkin hellävaraisemman puhdistusaineen kasvoille.




Idean vaahtoavasta misellivedestä löysin Kauden Kaavan ihanan Ludmilan Instagramista. Ja pakkohan sitä oli kokeilla. Ludmila kertoo, että valmiin tuotteen vaahtoavuus todella kertoo siitä, että tuote sisältää pinta-aktiivisia aineita ja toimii siten puhdistavana tuotteena.

Vaahtoavaan miselliveteen tarvitset ainoastaan misellivettä, kevyttä, kosteuttavaa öljyä, kuten viinirypäleensiemenöljyä, sekä vaahdottavan pullon, joita myydään kosmetiikan raaka-aineita myyvissä verkkokaupoissa. 


Näistä syntyy vaahtoutuvaa misellivettä


Öljyä voi toki käyttää myös sellaisenaan meikin poistossa. Useimmat meikit sisältävät öljyä, joten ne myös lähtevät pois öljyllä. Öljypuhdistuksen jälkeen olen viimeistellyt meikinpoiston misellivedellä. Tässä tuotteessa öljy kuitenkin yhdistetään jo valmiiksi miselliveteen. Itse viimeistelen meikinpoiston vielä itsetehdyllä kasvovedellä.

Aloita desinfioimalla vaahdottava pullo joko vahvalla alkoholilla (yli 60 %) tai desinfiointiaineella. Kun pullo on kunnolla kuivunut, lisää misellivesi ja kaada päälle tilkka öljyä. Ravista ennen käyttöä ja nauti hellävaraisesta kasvojen puhdistuksesta.

Sipulihunaja: Vanhan kansan hoito flunssaan

Tämän postauksen julkaisin alunperin jo toista vuotta sitten  mutta vanha kunnon sipulihunaja toimii kuin toimiikin flunssan oireisiin.



Tiedän, että se kuulostaa yököttävältä, mutta se on samalla yllättävän toimivaa. Sipuli ei itse asissa maistu kovinkaan voimakkaasti ja hunaja pehmentää sipulin maun seoksessa. Alla ohje sipulihunajan valmistukseen:

Tarvikkeet:

Sipulia
Hunajaa

Ohjeet:

Pilko sipuli pieneksi ja aseta lasiastiaan. Kaada päälle hunajaa niin, että pilkotut sipulit peittyvät kokonaan. Odota noin puoli tuntia, kunnes seoksen pintaan alkaa erittyä seosta juoksevampaa nestettä. Nauti tätä nestettä aina tarvittaessa kunnes flunssa alkaa helpottaa.


Resepti julkaistu alunperin 22.10.2018

Kilpipiilean jakaminen

Kilpipiileasta on tullut yllättävän trendikäs kasvi, koska se on kuulemma helppohoitoinen. Oma kilpipiileani ei oikein tahtonut alkuun menestyä, mutta epäilen sen johtuneen siitä, että se sai liikaa auringonvaloa. Kilpipiilea nimittäin viihtyy valoisassa paikassa, mutta ei suorassa auringonvalossa. Uuden kodin myötä myös kilpipiilea alkoi kukoistaa länsi-ikkunalla. Jopa siinä määrin, että se alkoi pukata pieniä uusia alkuja.





Kilpipiilean jakaminen näistä uusista taimista on onneksi helppoa. Se kannattaa ajoittaa esimerkiksi mullanvaihdon yhteyteen, kuten itse tein. Pienet taimen alut kannattaa irrottaa varoen emokasvista ja ottaa mahdollisimman paljon juurta mukaan.


Tässä vaiheessa voi valita, haluaako istuttaa taimet suoraan multaan vai juurruttaa niitä ensin vedessä. Itse valitsin molemmat tavat. Laitoin toisen taimen pieneen lasipulloon juurtumaan ja toisen istutin multaan. 


Taimet kannattaa laittaa valoisaan paikkaan kasvamaan. Itse suosin ikkunalautoja. Muista kastella taimia usein.


Ruusu-mustikkapiirakka

Joskus, etenkin talvisin, iskee vastustamaton makeanhimo, mutta ei jaksaisi erikseen lähteä kauppaan. Eilen oli juuri tällainen päivä ja etsin kaapeista aineksia, joista saisi jotain hyvää aikaiseksi. Pakkasesta löytyi piirakkapohja ja jääkapista kermaa ja kananmunia, joten siitä se ajatus sitten lähti.


Piirakka valmiina uuniin


Ruusuisen mustikkapiirakan voi valmistaa myös pelkäksi ruusupiirakaksi. Tällöin kannattaa laittaa kuivatut ruusun terälehdet n. 2 dl kermaan ja jääkaappiin likoamaan edellisenä päivänä. Luonnollisesti mustikat jäävät myös tässä versiossa pois.

Muista kerätä ruusun terälehdet aina puhtaalta paikalta ja anna niiden kuivua ilmavasti ennen käyttöä. Säilytä mieluiten tummassa lasipurkissa.

Eri ruusujen terälehtiä kuivumassa

Ainekset:
  • piirakkapohja
  • 2 dl kermaa
  • 2 dl täysmaitoa
  • 3 kananmunaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 dl sokeria
  • 1 dl kuivattuja ruusun terälehtiä
  • 2 dl mustikoita

Myönnettäköön tässä vaiheessa, että en itse mitannut aineksia, sillä tykkään kokkailla sormituntumalla. Tämän vuoksi voit huoletta myös muokata ohjetta.

Nosta piirakkapohja sulamaan n. 1 h ennen leipomisen alkua. Kun piirakkapohja on sulanut, painele se pyöreän vuoan pohjalle ja reinoille ja esipaista uunissa noin 175 asteessa n. 10 minuuttia.

Pohjan paistuessa valmista täyte. Sekoita kulhoon täysmaito ja kerma (ja jos teet pelkän ruusupiirakan, niin kerman seassa myös ruusun terälehdet). Sekoita joukkoon vaniljasokeri ja sokeri sekä vatkaa joukkoon kananmunat.


Ruusu maustaa niin makeat kuin suolaiset leivonnaiset


Nosta piirakkapohja uunista ja kaada täyte pohjan päälle.  Sirottele päälle jäiset (tai tuoreet) mustikat ja ruusun terälehdet (ellet ole lisännyt niitä jo kerman joukossa). Painele kuivia ruusun terälehtiä hieman, jotta se uppoavat seokseen, eivätkä kärähdä uunissa.

Anna paistua 175-200 asteessa n. 45 minuuttia. Jos pinta alkaa tummua, laita piirakan päälle silikoninen leivonta-alusta tai foliota. Itselläni piirakka jäi hieman löysäksi vielä paistamisen jälkeen, mutta se hyytyi yön yli jääkaapissa. En siis päässyt vielä sunnuntaina nauttimaan piirakasta, mutta maanantaina se maistui entistä paremmalta.

Lämmin banaanivanukas

Uunijäätelö on yleensä yksi helpoista ja maukkaista jälkiruoista, mutta talvella kaipaan joskus vähän lämpimämpää ja täyteläisempää herkkua ruoan päälle. Talvisiin keleihin sopiikin siis hyvin lämmin banaanivanukas, jonka makumaailma muistuttaa hyvinkin paljon uunijäätelöä. Itse tykkään tehdä vanukkaan kaapin aineksista ilman, että tarvitsee erikseen lähteä kauppaan. Siksi omassa versiossani ei käytetä pohjalla keksejä, vaikka halutessaan niitäkin voi laittaa.




Banaanivanukkaaseen tarvitset:

2 dl sokeria
0,75 dl jauhoja
ripaus suolaa
1 rkl vanijasokeria
4 dl täysmaitoa
4 munan keltuaista
1 rkl voita
4 isoa banaania siivutettuna

Marenkipäälliseen tarvitset:

4 munan valkuaista
4 rkl sokeria

Sekoita vanukkaan kuivat aineet keskenään. Sekoita sen jälkeen munan keltuaiset ja maito. Lisää joukkoon kuivat aineet ja lämmitä kattilassa liedellä hyvin sekoittaen, kunnes seos sakenee. Nosta sivuun jäähtymään ja sekoita joukkoon voi.

Vatkaa munan valkuaiset ja sokeri marengiksi. Marenkin on valmista, kun pystyt kääntämään kulhon ylösalaisin ilman, että seos lähtee valumaan. 

Lado vuokaan kerroksittain siivutettua banaania ja vanukasta. Laita päällimmäiseksi kerrokseksi marenki. Paista uunissa 175 asteessa, kunnes marenki saa kauniin, kevyen ruskean pinnan.


Tarjoile lämpimänä ja säästä loput jääkaappiin seuraavalle päivälle. Jälkiruoka on melko makeaa, joten sitä ei pysty kovinkaan isoa annosta syömään kerralla.

Hunajaiset yskänpastillit

Loppuvuosi ja vuodenvaihe meni meidän perheellä kahden muuton ja lasten flunssan parissa. Lasten yskä kesti viikkokaupalla ja etenkin yöt olivat hankalia. En usko yskänlääkkeiden auttavan, vaan käytän ennemmin hunajaa flunssan helpottamisessa. Olen ennenkin vaahdonnut hunajan käytöstä flunssan hoidossa mm. sipulihunajan muodossa ja nyt myös lääkäri suositteli hunajaa lapsille. Ongelmana oli vaan se, että öisin on hankala mennä pimeässä hakemaan lusikalla juoksevaa hunajaa sotkematta. Sitten keksin alkaa valmistamaan hunajaisia yskänpastilleja.



Niiden valmistaminen on yllättävän helppoa. Tarvitset vain:

  • vihreää teetä
  • hunajaa
  • sitruunaa tai limeä tai niiden mehua
Aloita valmistamalla tee. Itse tein mahdollisimman vahvaa teetä laittamalla kaksi teepussia pieneeen vesitilkkaan. Anna hautua viidestä kymmeneen minuuttiin.

Laita pieneen kattilaan n. desi hunajaa, 0,75 dl teetä ja purista sekaan yhden sitruunan tai limen mehu tai laita n. 0,5 dl valmista mehua joukkoon. Anna kiehua hiljalleen kunnes seos alkaa tummua. Jos haluat varmistaa, että seos on valmista, ota lusikkaan pieni määrä seosta ja pudota se lasilliseen kylmää vettä. Jos seos jähmettyy, on se valmista. Kannattaa tehdä näitä vesilasitestejä melko tiuhaan, jotta seoksen saa otettua pois liedeltä heti, kun se on valmista. Muuten sen maku saattaa kitkeröityä.

Kaada valmista seosta lusikalla silikonisen alustan tai leivinpaperin päälle pieniin kekoihin ja anna jähmettyä.




Jos haluat varmistua, etteivät valmiit pastillit takerru toisiinsa, voit säilyttää niitä yksitellen kahden leivinpaperinpalan välissä.


Loppusyksyn samettinen kurpitsakeitto


Sain ihanilta naapureilta itse kasvatettuja kurpitsoja, kuten joka vuosi. Kesäkurpitsojen lisäksi paketissa oli mukana muhkea talvikurpitsa. Kurpitsa on yksi omista syksyn lempikasviksistani, sillä se on käytössä niin monipuolinen.

Tällä kertaa kurpitsasta tehtiin samettista kurpitsakeittoa, kurpitsapiirakkaa ja siemenet toki paahdettiin. Nyt jaan teille ihanan raikkaan, samettisen kurpitsakeiton ohjeen. Itse laitan ruokaa aina aika suurpiirteisesti, joten tämän ohjeen kanssa ei ole niin vakavaa, vaikka ohjetta muokkaisikin omiin tarpeisiin tai jos jokin ainesosista puuttuu.


Kun valmistaa ruokaa kurpitsasta, on toki aluksi koverrettava kurpitsa. Helpoiten se käy halkaisemalla koko kurpitsa, jolloin siemet on helppo ottaa talteen. Tämän jälkeen kurpitsan liha irrotetaan veitsen ja lusikan avulla.

Samettinen kurpitsakeitto:

3 jauhoista perunaa
kurpitsaa (itsellä oli n. litra)
Iso porkkana tai muutama pieni porkkana
1 sipuli
4 kynttä valkosipulia
2 liemikuutiota
muutama desi luomu appelsiinimehua
Sitruunalla maustettua tuorejuustoa (esim. Viola)

Pilko ja kuori peunat, porkkana ja sipulit. Kuullota sipuleita ja valkosipuleita öljytilakassa. Lisää juurekset ja kesäkurpitsa sekä vettä sen verran, että ainekset peittyvät juuri ja juuri. Lisää liemikuutiot. Anna kiehua pienellä lämmöllä, kunnes ainekset ovat pehmenneet. Poista tarvittaessa nestettä pienellä mukilla. Lopuksi lisää appelsiinimehu sekä tuorejuusto. Soseuta keitto sauvasekottimella ja nauti paahdettujen kurpitsansiementen kanssa.

Kurpitsan kovertaminen on iso homma

Paahdetut kurpitsansiemenet
 

Puhdista kurpitsansiemenet kovertamisen jälkeen kurpitsan rihmastoista ja huuhtele tarvittaessa siivilässä. Laita pannulle tilkka öljyä ja paahda siemenet siinä, kunnes niiden pinta saa kauniin, ruskean värin. Laita kangaspyyhkeen päälle ja hiero siemeniä kevyesti pyyhkeellä, jotta se imee liian öljyn pois. Ripottele hieman suolaa (esim. villiyrttistä suolaa) ja nauti!




Melt&pour-saippuaa

Tutustuin melt&pour-saippuaan kymmenisen vuotta sitten, kun halusin valmistaa perheelle itse mieleisiä joululahjoja. Saippuamassa käyttö jäi kuitenkin vähemmälle, kun aloin valmistaa saippuoita lipeästä, mutta nyt olen taas lämmennyt uudelleen massasta valmistetulle saippualle, sillä sitä on helppoa käyttää ja pääsen helposti hyödyntämään villiyrttejä saippuan valmistuksessa.





Melt&pour-saippuan käyttö on nimensä mukaisesti yksinkertaista. Saippuamassa pilkotaan palasiksi ja sulatetaan vesihauteessa. Tämän jälkeen massaan voi lisätä väriä tai tuoksuja. Sulanut massa kaadetaan muotteihin ja annetaan jähmettyä, minkä jälkeen saippua on valmista käytettäväksi. Lipeästä valmistetun saippuan pitää tekeytyä valmistuksen jälkeen, joten saippuamassasaippua on nopeammin käytettävissä.

Itse valmistan usein villiyrttisaippuoita eli sekoitan saippuamassaan haluamaani villiyrttiä. Näin saan kauniita saippuoita eri käyttötarkoituksiin. Nokkosesta ja poimulehdestä tulee epäpuhtaan ihon saippua, kun taas ruusu ja laventeli kuuluvat hoitavaan saippuaan. Itse lisään usein massaan tilkan öljyä, jolloin saippuasta tulee kosteuttavampi.


Saippuamassaa voi käyttää myös lasten kanssa. Toki kannattaa olla varovainen kuuman massan kanssa ja antaa aikuisten kaataa massa muotteihin. Lapset kyllä pesevät käsittään mielellään, kun saippua on itse tehty ja muotti itse valittu.



Saippuamassaa myydään kosmetiikan valmistusaineita myyvissä kaupoissa. Itse tilaan sitä samalla, kun tilaan muita raaka-aineita.

Kuinka uusiokäyttää kaupan kasviksia ja hedelmiä

Kirjoittelin viime kuussa ruokahävikistä ja tässä kuussa jatketaan samalla teemalla, mutta vähän eri näkövinkkelistä. Lapsiperhearjen pyörittäminen, päivätyöt ja yritys ovat vieneet viime aikoina sen verran paljon aikaa, että blogi on jäänyt turhan vähälle huomiolle. Ideoita olisi, mutta ei ole ollut aikaa kirjoittaa.




Tämän päivän kirjoitusinspiraatio kuitenkin syttyi, kun lapsen istuttamista paprikan siemenistä oli kasvanut ensin kauniita versoja ja nyt niissä killuu kaksi paprikan alkua. Meillä nimittäin hyödynnetään ja edelleen käytetään melko paljon kasviksia ja vihanneksia, joten ajattelin jakaa muutaman vinkin, miten niiden elämää voi jatkaa perinteisen käytön jälkeenkin. Erityisen hauskaa se on lasten kanssa, sillä he oppivat samalla paljon kasveista.

Monet kaupan hedelmistä ja kasviksista sisältävät siemeniä. Meillä on usein esillä muutama mullalla täytetty ruukku, minne siemeniä voi lykätä kasvamaan. Tällä hetkellä meillä kasvaa muun muassa avocadopuu, sitruunapuita, paprikaa, tomaatteja ja inkivääriä. Muut on kasvatettu siemenistä, inkivääri puolestaan oli alkanut itämään, joten leikkasimme siitä itäneen osan ja lykkäsimme multaan kasvamaan. Myös valkosipulia on mahdollista kasvattaa samalla tavalla.
Salaattia saa kasvamaan laittamalla sen juuriosan vesilasiin sen jälkeen, kun itse lehdet on käytetty ruoanlaitossa. Näin saa aina uudelleen ja uudelleen tuoretta salaattia ympäri vuoden.

Tomaatin voi viipaloida ja istuttaa multaan, jolloin siemenistä alkaa kasvaa tomaatin versoja.

Kaupan maustekasveit saavat myös uuden elämän, jos ne istuttaa ruukkuun ja asettaa valoisalle paikalle. Esimerkiksi minttu tuottaa jatkuvasti uutta satoa ja on helppo pitää hengissä. Samoin tuore basilika säilyy helposti uudelleen istutettuna.


Tänä kesänä saimme itse kasvatettuja orvokkeja puolivahingossa, kun parvekkeella ollut orvokkipuska oli kuivahtanut ja siementänyt, jolloin siemeniä oli lentänyt parvekkeella kesän viettäviin kasveihin. Nyt niiden juurella kasvaa pieniä orvokkeja vieri vieressä. Orvokeilla on mukava koristella niin aamiaisia kuin muitakin ruokia.

Olen kuullut myös granaattiomenan, vesimelonin, kiwin ja mansikan kasvattamisesta siemenestä.

Kasvisten ja hedelmien elämää jatkamalla saa keksittyä hauskaa puuhaa koko perheelle ja samalla saa ilmaiseksi vähän erilaisia kasveja kotiin. Ystäväni olohuoneessa kasvaa edelleen appelsiinipuu, jonka hän on kylvänyt siemenestä 25 vuotta sitten. Toivottavasti pystymme myös omien lasteni kanssa kasvattamaan kasveja, joista riittää iloa vuosikymmeniksi, joskin iloa saa jo sillä, kun näkee, miten siemenet lähtevät itämään.



Keinot ruokahävikin vähentämiseen lapsiperheessä

Nyt vietetään parhaillaan valtakunnallista ruokahävikkiviikkoa. Sen tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta ruokahävikistä ja jakaa konkreettista tietoa siitä, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa ruokahävikin syntymiseen.



Itse muistan jo lapsuudestani neuvon, jonka mukaan kaupassa pitäisi käydä kerran viikossa isosti ja sen lisäksi hakea erikseen vain pikkujuttuja esim. maitoa ja leipää tarvittaessa. Yritin orjallisesti noudattaa tuota neuvoa vuosia ja joka kerta kävi niin, että ruokaa joutui heittämään roskiin. Ai, että miksikö? Siksi, että kun ostin viikon ruoat etukäteen, niin usein suunnitelmat ehtivät viikon aikana muuttua ja jokin ruoka jäi aina tekemättä, kun söimmekin kylässä tai kaupungilla.

Nykyään ostan vain tarpeeseen. Käyn kaupassa kaksi tai kolme kertaa viikossa ja ostan vain sen, mitä tarvitsen. Jos suunnitelmat muuttuvat, ei kaapissa ole tällöin ruokaa koko viikon tarpeisiin, vaan muutamaksi päiväksi, jolloin suunnitellun ruoan voi tehdä vaikka seuraavana päivänä. 

Pidän säännöllisesti myös kaapintyhjennysviikkoja, jolloin suunnittelen ruoat sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Lisukkeeksi ostan yksinkertaisia raaka-aineita, jotka tulee käytettyä yhdellä kertaa. Näin kaikki raaka-aineet tulee hyödynnettyä.

Meillä ongelmaksi muodostuvat hedelmät, joiden menekki vaihtelee sen mukaan, miten lapset niitä syövät. Hedelmien kuntoa onkin hyvä tarkkailla ja käyttää nahistuneet hedelmät esim. smoothieen tai piirakkaan. Hieman nahistuneet juurekset puolestaan sopivat sosekeittoihin.

Hedelmien jämät menevät smoothieen

Päiväysvanhat leivät pakastamme, jolloin leipää on aina pakkasessa pahan päivän varalle. 

Ruokahävikin pienentämisessä on tärkeintä oman ruoankulutuksen tiedostaminen ja ruoan suunnitelmallinen ostaminen ja valmistaminen. Ja kyllä, mielestäni myös heräteostoksille ruokakaupassa on paikkansa, sillä yleensä ne menevät heti parempiin suihin saman tien.


DIY: vaahtoava misellivesi

Misellivesi on ollut minulla käytössä jo useamman vuoden meikinpoistossa. En kuitenkaan ollut koskaan tullut miettineeksi, että sitä voisi ...