Askeleemme omavaraisuudessa: Aina ei mene niin kuin Strömsössä

Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoittaa tavoitteesta elää omavaraisempaa elämää. Kyseessä on usean eri blogin yhteispostaussarja, joten käy ihmeessä tutustumassa myös muiden bloggaajien elämään. Linkit muiden blogeihin löydän tämän tekstin lopusta.

Jos tarkkaan katsoo, niin näkyy, että porkkanalaatikossa
 kasvaakin raparperi

Tämä kevät on ollut erityinen. Erityinen huonossa mielessä. Vaikka onkin ollut ihana päästä nauttimaan lämmöstä, on pitkä, lämmin ja sateeton jakso aiheuttanut sen, että luonto on päässyt kuivumaan. Etukäteen suunnittelin, että toukokuussa ehdin kerätä paljon alkukevään villiyrttejä säästöön talven varalle. Lämmön vuoksi se ajanjakso jäi noin viikon mittaiseksi ja en saanut säästöön mitään alkukevään kasveista. Toki monia muita villiyrttejä voi keräillä pitkin kesää, joten on vielä toivoa, että saan kunnon varaston talveksi.

Yrttimaa kukoistaa
Lämpö on saanut pihan kukoistamaan ja kylvökset kasvamaan, mutta samalla veden kulutus on kasvanut valtavaksi, sillä kasveja täytyy päivittäin kastella. Toki vettä kannattaa käyttää säästeliäästi ja kastella vain niitä kasveja, jotka ovat sen tarpeessa. Toiset kylvökset ovat selvästikin kärsineet kuivasta jaksosta. Entisaikaan pitkä, kuiva kausi olisi ollut riski selviytymiselle, jos ei olisi saanut tarpeeksi satoa talvea varten. Nykyään voi onneksi paikata tarvetta kaupan tuotteilla, mutta siinä menettää sen ilon, että saisi kasvatettua oman ruokansa.


Härkäpapu ja pinaatti ovat vaatineet paljon kastelua

Usein kesäkautta suunniteltaessa ei huomioi laisinkaan sitä, että saattaa sairastua. Heti, kun selvisin kevään allergisesta hengenahdistuksesta, iski kunnon kesäflunssa päälle ja olin taas sängyn pohjalla. Siinä meni ohi monta tuotteliasta päivää.

Omavaraiset toimet ovat mielenkiintoisia ja antoisia, mutta monesti sitä unohtaa, ettei säätä voi hallita ja ihminen on lopulta luonnon armoilla. Myös kohtalo voi puuttua peliin, eikä aina voi toimia niin kuin on suunnitellut. Toisaalta epäonnistumisissa tai epäonnisissa tapahtumissa on se hyvä puoli, että ihminen joutuu pohtimaan omaa asemaansa ja osaa toivottavasti jatkossa arvostaa vielä enemmän onnistumisia.

Perunat ovat lähteneet kasvamaan

Täältä pääset lukemaan muiden bloggaajien kuulumisia:

Maatiaiskanasen elämää
Korpikiven tupa
Kiireetön elämä
Rakkautta ja maan antimia
Mrs Sinn
Riippumattomammaksi

8 kommenttia:

  1. Joskus ei tosiaan hommat mene niinkuin suunnittelee. Toivotaan, että loppu kesä etenee paremmin <3 Härkäpavut ovat super hyviä ja niistä saa upeita pihvejä. Hjam!

    VastaaPoista
  2. Jep, viime keväänä ja kesänä oltiin helisemässä sateiden kanssa, nyt kärvistellään kuivuudessa! Myös täällä jäi kaikki kevätkauden villiyrtit keräämättä säilöttäväksi, tuntuu ettei ehtinyt huomatakaan kun kaikki oli jo kasvaa humahtanut. Mutta kuten sanoit, onneksi on myös kasveja, joita voi keräillä läpi kesän :)

    VastaaPoista
  3. Ihan samoin kävi minullakin - eikä kasteluun ole ollut mahdollisuutta, joten kasvimaa saattaa saada jossain vaiheessa apilansiemenet yllensä, jos ei pian sadetta saada. Mutta onneksi emme ole näiden varassa, vaikka niin mahtavaa onkin syödä oman maan antimia 😊

    VastaaPoista
  4. Sää on todella arvoituksellinen. Meillä ensin pumpattiin kaivosta vettä pois kun tuli yli. Nyt pohja melkein näkyy. Sanoinkin jo naapurille, että olisi pitänyt olla keväälä iso säiliö johon olisi veden pumpannut niin olisi kasveille vettä.

    VastaaPoista
  5. Minullakin alkukevään villiyrtit jäivät ajatuksen tasolle. Täytyy ryhdistäytyä niiden opiskelussa! :)

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa tutulta, meilläkin allergia ja poteminen ovat vieneet turhan monta puuhailupäivää. Onneksi vielä on kesää jäljellä ja kelit saattavat muuttua viljelylle otollisemmiksi :)

    VastaaPoista
  7. Huh huh, kyllä luonto koettelee! Jos ei ole märkää, on kylmää tai kuivaa ja ihan liian kuumaa. Mutta kuten sanoit, onneksi ei tarvitse olla pelkästään omien kasvatteluidensa varassa. Alkaisi Suomen väkiluku laskemaan...

    Meillä on tuo lampi ihan kasvimaan vieressä. Muuten olisi ihan mahdotonta kantaa vettä kasvilavoille. Meillä on kyllä kaksikin omaa kaivoa, mistä nostetaan vettä eläimille ja tynnyreihin tuonne kasvihuoneelle. Mutta sitten ollaan pulassa, jos kaivoista vesi loppuu!

    VastaaPoista
  8. Tuttu tilanne toi huonolla hetkellä sairastuminen - itsekin olin kipeänä suurimman osan toukokuusta viime vuonna. :( Ja sateita tosiaan kaivattaisiin!

    VastaaPoista

Villiyrttien käyttö kosmetiikassa

Täytyy myöntää, että lähiaikoina on ollut niin kiire, etten ole kerennyt päivittää blogia. Kiire on osittain johtunut pitämistäni kursseist...