Kilpipiilean jakaminen

Kilpipiileasta on tullut yllättävän trendikäs kasvi, koska se on kuulemma helppohoitoinen. Oma kilpipiileani ei oikein tahtonut alkuun menestyä, mutta epäilen sen johtuneen siitä, että se sai liikaa auringonvaloa. Kilpipiilea nimittäin viihtyy valoisassa paikassa, mutta ei suorassa auringonvalossa. Uuden kodin myötä myös kilpipiilea alkoi kukoistaa länsi-ikkunalla. Jopa siinä määrin, että se alkoi pukata pieniä uusia alkuja.

Kilpipiilean jakaminen näistä uusista taimista on onneksi helppoa. Se kannattaa ajoittaa esimerkiksi mullanvaihdon yhteyteen, kuten itse tein. Pienet taimen alut kannattaa irrottaa varoen emokasvista ja ottaa mahdollisimman paljon juurta mukaan.

Tässä vaiheessa voi valita, haluaako istuttaa taimet suoraan multaan vai juurruttaa niitä ensin vedessä. Itse valitsin molemmat tavat. Laitoin toisen taimen pieneen lasipulloon juurtumaan ja toisen istutin multaan. 

Taimet kannattaa laittaa valoisaan paikkaan kasvamaan. Itse suosin ikkunalautoja. Muista kastella taimia usein.

Ruusu-mustikkapiirakka

Joskus, etenkin talvisin, iskee vastustamaton makeanhimo, mutta ei jaksaisi erikseen lähteä kauppaan. Eilen oli juuri tällainen päivä ja etsin kaapeista aineksia, joista saisi jotain hyvää aikaiseksi. Pakkasesta löytyi piirakkapohja ja jääkapista kermaa ja kananmunia, joten siitä se ajatus sitten lähti.

Piirakka valmiina uuniin

Ruusuisen mustikkapiirakan voi valmistaa myös pelkäksi ruusupiirakaksi. Tällöin kannattaa laittaa kuivatut ruusun terälehdet n. 2 dl kermaan ja jääkaappiin likoamaan edellisenä päivänä. Luonnollisesti mustikat jäävät myös tässä versiossa pois.

Muista kerätä ruusun terälehdet aina puhtaalta paikalta ja anna niiden kuivua ilmavasti ennen käyttöä. Säilytä mieluiten tummassa lasipurkissa.

Eri ruusujen terälehtiä kuivumassa

Ainekset:

• piirakkapohja
• 2 dl kermaa
• 2 dl täysmaitoa
• 3 kananmunaa
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 dl sokeria
• 1 dl kuivattuja ruusun terälehtiä
• 2 dl mustikoita

Myönnettäköön tässä vaiheessa, että en itse mitannut aineksia, sillä tykkään kokkailla sormituntumalla. Tämän vuoksi voit huoletta myös muokata ohjetta.

Nosta piirakkapohja sulamaan n. 1 h ennen leipomisen alkua. Kun piirakkapohja on sulanut, painele se pyöreän vuoan pohjalle ja reinoille ja esipaista uunissa noin 175 asteessa n. 10 minuuttia.

Pohjan paistuessa valmista täyte. Sekoita kulhoon täysmaito ja kerma (ja jos teet pelkän ruusupiirakan, niin kerman seassa myös ruusun terälehdet). Sekoita joukkoon vaniljasokeri ja sokeri sekä vatkaa joukkoon kananmunat.

Ruusu maustaa niin makeat kuin suolaiset leivonnaiset

Nosta piirakkapohja uunista ja kaada täyte pohjan päälle.  Sirottele päälle jäiset (tai tuoreet) mustikat ja ruusun terälehdet (ellet ole lisännyt niitä jo kerman joukossa). Painele kuivia ruusun terälehtiä hieman, jotta se uppoavat seokseen, eivätkä kärähdä uunissa.

Anna paistua 175-200 asteessa n. 45 minuuttia. Jos pinta alkaa tummua, laita piirakan päälle silikoninen leivonta-alusta tai foliota. Itselläni piirakka jäi hieman löysäksi vielä paistamisen jälkeen, mutta se hyytyi yön yli jääkaapissa. En siis päässyt vielä sunnuntaina nauttimaan piirakasta, mutta maanantaina se maistui entistä paremmalta.

Lämmin banaanivanukas

Uunijäätelö on yleensä yksi helpoista ja maukkaista jälkiruoista, mutta talvella kaipaan joskus vähän lämpimämpää ja täyteläisempää herkkua ruoan päälle. Talvisiin keleihin sopiikin siis hyvin lämmin banaanivanukas, jonka makumaailma muistuttaa hyvinkin paljon uunijäätelöä. Itse tykkään tehdä vanukkaan kaapin aineksista ilman, että tarvitsee erikseen lähteä kauppaan. Siksi omassa versiossani ei käytetä pohjalla keksejä, vaikka halutessaan niitäkin voi laittaa.

Banaanivanukkaaseen tarvitset:

2 dl sokeria

0,75 dl jauhoja

ripaus suolaa

1 rkl vanijasokeria

4 dl täysmaitoa

4 munan keltuaista

1 rkl voita

4 isoa banaania siivutettuna

Marenkipäälliseen tarvitset:

4 munan valkuaista

4 rkl sokeria

Sekoita vanukkaan kuivat aineet keskenään. Sekoita sen jälkeen munan keltuaiset ja maito. Lisää joukkoon kuivat aineet ja lämmitä kattilassa liedellä hyvin sekoittaen, kunnes seos sakenee. Nosta sivuun jäähtymään ja sekoita joukkoon voi.

Vatkaa munan valkuaiset ja sokeri marengiksi. Marenkin on valmista, kun pystyt kääntämään kulhon ylösalaisin ilman, että seos lähtee valumaan. 

Lado vuokaan kerroksittain siivutettua banaania ja vanukasta. Laita päällimmäiseksi kerrokseksi marenki. Paista uunissa 175 asteessa, kunnes marenki saa kauniin, kevyen ruskean pinnan.

Tarjoile lämpimänä ja säästä loput jääkaappiin seuraavalle päivälle. Jälkiruoka on melko makeaa, joten sitä ei pysty kovinkaan isoa annosta syömään kerralla.

Hunajaiset yskänpastillit

Loppuvuosi ja vuodenvaihe meni meidän perheellä kahden muuton ja lasten flunssan parissa. Lasten yskä kesti viikkokaupalla ja etenkin yöt olivat hankalia. En usko yskänlääkkeiden auttavan, vaan käytän ennemmin hunajaa flunssan helpottamisessa. Olen ennenkin vaahdonnut hunajan käytöstä flunssan hoidossa mm. sipulihunajan muodossa ja nyt myös lääkäri suositteli hunajaa lapsille. Ongelmana oli vaan se, että öisin on hankala mennä pimeässä hakemaan lusikalla juoksevaa hunajaa sotkematta. Sitten keksin alkaa valmistamaan hunajaisia yskänpastilleja.

Niiden valmistaminen on yllättävän helppoa. Tarvitset vain:

• vihreää teetä
• hunajaa
• sitruunaa tai limeä tai niiden mehua

Aloita valmistamalla tee. Itse tein mahdollisimman vahvaa teetä laittamalla kaksi teepussia pieneeen vesitilkkaan. Anna hautua viidestä kymmeneen minuuttiin.

Laita pieneen kattilaan n. desi hunajaa, 0,75 dl teetä ja purista sekaan yhden sitruunan tai limen mehu tai laita n. 0,5 dl valmista mehua joukkoon. Anna kiehua hiljalleen kunnes seos alkaa tummua. Jos haluat varmistaa, että seos on valmista, ota lusikkaan pieni määrä seosta ja pudota se lasilliseen kylmää vettä. Jos seos jähmettyy, on se valmista. Kannattaa tehdä näitä vesilasitestejä melko tiuhaan, jotta seoksen saa otettua pois liedeltä heti, kun se on valmista. Muuten sen maku saattaa kitkeröityä.

Kaada valmista seosta lusikalla silikonisen alustan tai leivinpaperin päälle pieniin kekoihin ja anna jähmettyä.

Jos haluat varmistua, etteivät valmiit pastillit takerru toisiinsa, voit säilyttää niitä yksitellen kahden leivinpaperinpalan välissä.